Sammon vuosikertomus vuodelta 2012 ja Sammon 25-vuotisesta pörssihistoriasta kertova yritysvideo on palkittu kansainvälisillä Red Dot Communication Design 2013 -palkinnoilla.

Red Dot design award winner 2013

Konsernitasoiset riskit

Yleisen periaatteen mukaisesti tytäryhtiöitä johdetaan pääosin itsenäisesti. On kuitenkin todettu, että tiettyjä riskeihin ja pääomitukseen liittyviä osa-alueita on syytä tarkastella myös konsernitasolla. Näitä osa-alueita ovat esimerkiksi keskittymäriskit, konserniyhtiöiden kannattavuuden korrelaatiot ja vaikutukset konsernitasoiseen pääomitukseen, likviditeetin hallinta ja konsernirakenne.

Keskittymäriskit

Tytäryhtiöiden vakuutusliiketoimintojen suhteen on todettu, että If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life toimivat pääosin eri liiketoiminta-alueilla ja näin ollen niiden vastuunvalintariskit ovat erilaiset. Normaaleissa olosuhteissa liiketoiminnoissa ei ole olennaisia riskikeskittymiä, ja näin ollen nämä liiketoiminta-alueet tuovat ennemminkin hajautusetuja kuin aiheuttavat riskikeskittymiä. Keskeisin yhteinen riskitekijä on eliniänodote Suomessa, joka vaikuttaa molempien yhtiöiden vastuuvelkaan. Toisaalta molemmilla tytäryhtiöillä on merkittävät sijoitussalkut ja siten ne voivat altistua sijoituksiin liittyville riskikeskittymille (esimerkiksi suuret yhtenevät positiot).

Konsernitasolla suuria riskikeskittymiä seurataan ja hallitaan useilla eri tavoilla. Ensinnäkin riskikeskittymiä hallitaan ennakoivasti tehokkaalla hajauttamisella sijoitusten valinnassa. Mandatum Lifen suorat sijoitukset ovat pääosin euromääräisiä ja kohdistuvat Suomessa ja valikoidusti muissa maissa sijaitseviin yrityksiin. If Vahinkovakuutuksen suorista sijoituksista puolestaan pääosa kohdistuu muihin Pohjoismaihin ja sijoitukset tehdään vastaavissa valuutoissa. Sampo-konsernin sijoitustoiminnoissa samat henkilöt valitsevat molempien tytäryhtiöiden osalta ulkoisten omaisuudenhoitajien hallinnoimat sijoitukset, jotka on allokoitu pääosin Pohjoismaiden ulkopuolelle. Tästä johtuen tunnistamattomien tai ei-toivottujen keskittymien riski on hyvin pieni. Lisäksi keskittymiä seurataan aktiivisesti konsernitasolla, ja mikäli tarpeellista, hallitaan rajoittamalla konsernitasolla riskinottoa esimerkiksi toimialoittain tai yksittäisten liikkeeseenlaskijoiden suhteen.

Yhtiötasolla sijoitusten riskikeskittymiä valvovat ja hallitsevat sijoituskomitea If Vahinkovakuutuksessa ja tasehallintakomitea Mandatum Lifessa, jotka toimivat itsenäisesti erillään sijoitustoiminnoista. Konsernitasoisia riskipositioita valvovat ja hallitsevat Sampo-konsernin sijoitusjohtaja, riskienhallintajohtaja sekä konsernin tarkastusvaliokunta.

Keskittymät toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain on esitetty taulukossa Luottoriskipositio toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain, If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Sampo-konserni, 31.12.2012 Luottoriskit-osiossa. Konsernitasolla suurimmat keskittymät muodostuvat pohjoismaisista rahoituslaitoksista. Sen sijaan julkisen sektorin sijoitusten merkitys on pieni eikä Sampo-konsernilla ole sijoituksia taloudellisissa vaikeuksissa olevien valtioiden joukkovelkakirjalainoihin.

Korkosijoitukset rahoitussektorille sekä julkiselle sektorille on esitetty taulukoissa Korkosijoitukset rahoitussektorille, Sampo-konserni, 31.12.2012 ja Korkosijoitukset julkiselle sektorille, Sampo-konserni, 31.12.2012. Rahoitussektorin osalta suurin osa sijoituksista on tehty Pohjoismaihin ja painopiste on katetuissa joukkovelkakirjalainoissa sekä lyhytaikaisissa rahamarkkinasijoituksissa. Julkisen sektorin luvut sisältävät valtioiden joukkovelkakirjalainat, valtioiden takaamat joukkovelkakirjalainat sekä muut julkisen sektorin sijoitukset.

Korkosijoitukset rahoitussektorille
Sampo-konserni, 31.12.2012 
  Katetut jvk-lainat Rahamarkkina-
sijoitukset
Pitkäaikaiset senior-
lainat
Pitkäaikaiset heikomman
etuoikeuden
lainat
Yhteensä,
milj. €
%
Ruotsi 2 988 850 1 286 215 5 339

56 %

Suomi 243 1 232 190 28 1 693

18 %

Norja 491 0 648 117 1 256

13 %

Tanska 88 13 165 139 405

4 %

Yhdysvallat   74 119 8  201 2 %
Ranska 72 95 17 184  2 %
Sveitsi     99  11 110 1 %
Alankomaat   102   102  1 %
Saksa 10  66   76  1 %
Iso-Britannia     40  42 0 %
Itävalta 34    1   35 0 %
Viro   23    0  23  0 %
Luxemburg 11        11 0 %
Belgia     5 5 10  0 %
Venäjä       6  0 %
Jersey       5 5  0 %
Italia       2  0 %
Latvia       0  0 %
Yhteensä 3 939 2 201 2 815 548 9 502 100 %

 

Korkosijoitukset julkiselle sektorille
Sampo-konserni, 31.12.2012
 

Valtiot

Valtioiden takaamat

Julkinen sektori, muut

Markkina-arvo yhteensä, milj. €

Ruotsi 16 54 239 309
Suomi 12 56 82 150
Norja   27 102 129
Saksa   78   78
Tanska   14 28 41
Alankomaat 17     17
Muut 3   0 3
Yhteensä 48 229 451 727

Suurimmat keskittymät yksittäisiin vastapuoliin konsernitasolla on kuvattu taulukossa Suurimmat keskittymät yksittäisten liikkeeseenlaskijoiden osalta omaisuuslajeittain, Sampo-konserni, 31.12.2012.

Suurimmat keskittymät yksittäisten liikkeeseenlaskijoiden osalta omaisuuslajeittain
Sampo-konserni, 31.12.2012

Milj. €

Vastapuoli

Käypä
arvo
yhteensä

% sijoitus-
omaisuu-
desta

Kassa-
varat ja
lyhyt-
aikaiset
korko
sijoitukset

Pitkä-
aikaiset
korkosijoi-
tukset,
yhteensä

Pitkä-
aikaiset
korko-
sijoitukset:
Valtioiden
takaamat

Pitkä-
aikaiset
korko-
sijoitukset:
Katetut
jvk-lainat

Pitkä-
aikaiset
korko-
sijoitukset:
Senior-
jvk-lainat

Pitkä-
aikaiset
korko-
sijoitukset:
Tier 1 ja
Tier 2

Osake-
sijoi-
tukset

Vakuudeton
johdan-
naisten
vasta-puoliriski

Svenska Handelsbanken

1 268

7 % 562

705

0 575 128 3 0 0

Nordea Bank

1 237

7 % 201

1 033

0 704 302 27 0 4

Danske Bank

1 151 6 % 638 505 0 109 252 143 0 7

Skandinaviska Enskilda Banken

1 105 6 % 342 762 0 403 259 100 0 2

Swedbank

1 056 6 % 6 1 050 54 727 232 37 0 0

DnB

539 3 % 0 539 0 186 304 49 0 0

SBAB

512 3 % 0 512 0 301 156 56 0 0

OP Pohjola

454 2 % 361 92 0 0 82 11 0 0
Landshypotek 365 2 % 0 365 0 325 35 5 0 0

TeliaSonera

226 1 % 0  148 0 0 148 0 78 0

10 suurinta keskittymää yhteensä

7 913

44 %

2 110

5 712

54

3 330

1 898

431 78 13
                     

Muut vastapuolet

10 241

56 %                

Sijoitusomaisuus yhteensä

18 155

100 %                

Lisäksi keskittymät osakkeisiin sekä korkeamman riskin (high yield) ja luottoluokittelemattomiin korkosijoituksiin eritellään taulukoissa Kymmenen suurinta suoraa osakesijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2012 ja Kymmenen suurinta suoraa high yield ja luottoluokittelematonta korkosijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2012.

Kymmenen suurinta suoraa osakesijoitusta
Sampo-konserni, 31.12.2012

10 suurinta osakesijoitusta

Käypä arvo
yhteensä, milj. €

% kaikista suorista osakesijoituksista

YIT

90 6 %

UPM-Kymmene

 84 5 %

TeliaSonera

78 5 %

Investor

75 5 %

Veidekke

72 5 %

Fortum

 70 4 %

Nobia

 65 4 %

Volvo

 59 4 %

Hennes & Mauritz

57 4 %

ABB

49 3 %

10 suurinta keskittymää yhteensä

 700 44 %
     

Muut suorat osakesijoitukset

 895

56 %

Suorat osakesijoitukset yhteensä

1 595

100 %

 

Kymmenen suurinta suoraa high yield ja luottoluokittelematonta korkosijoitusta
Sampo-konserni, 31.12.2012

Suurimmat suorat sijoitukset high yield ja
luottoluokittelemattomiin korkoinstrumentteihin

Luokitus

Käypä arvo
yhteensä, milj. €

% kaikista suorista korkosijoituksista

Eksportfinans

BB+  194 1 %

Stora Enso

BB  158 1 %

UPM-Kymmene 

BB  112 1 %

A P Moller - Maersk

NR  94 1 %

Neste Oil

NR  76 1 %

Wilh. Wilhelmsen

NR  57 0 %

Finnvera

NR  56 0 %

Sponda

NR  54 0 %

Aker Solutions

BB  52 0 %

Seadrill

NR  52

0 %

10 suurinta keskittymää yhteensä

  906 6 %
       

Muut suorat korkosijoitukset

 

13 188

94 %

Suorat korkosijoitukset yhteensä

 

14 095

100 %

Kannattavuuden ja pääomien korrelaatiot

Sampo-konsernissa välitön keskittymäriski voi syntyä merkittävien sijoituspositioiden kautta. Yleisempi konsernitasoinen keskittymäriski syntyy sitä kautta, että konserniyhtiöiden kannattavuus ja/tai pääomat reagoivat samankaltaisesti yleiseen taloudelliseen kehitykseen eli korrelaatio yleisen taloudellisen kehityksen ja eri tytäryhtiöiden kannattavuuden välillä on samankaltainen. Tätä keskittymäriskiä voidaan epäsuorasti analysoida voittojen perusteella. Tästä näkökulmasta erityisesti Sampo Oyj:n osakkuusyhtiön Nordean tulos luo selkeitä hajautusetuja, etenkin suhteessa If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen tuloksiin. Vuodesta 2005 lähtien tarkasteltuna korrelaatio If Vahinkovakuutuksen ja Nordean samoin kuin Mandatum Lifen ja Nordean vuosineljänneksittäin raportoitujen voittojen välillä on erittäin matala. Sampo-konsernissa myös ennustetaan raportoituja voittoja soveltamalla yhtenäisiä skenaarioita kaikkiin yhtiöihin.

Historialliset korrelaatiot If Vahinkovakuutuksen, Mandatum Lifen ja Nordean vuosineljännesten voittojen välillä on esitetty taulukossa Vuosineljänneksittäin raportoitujen voittojen korrelaatiot, If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Nordea, 1.1.2005–31.12.2012.

Vuosineljänneksittäin raportoitujen voittojen korrelaatiot
If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Nordea, 1.1.2005–31.12.2012
  If Vahinkovakuutus  Mandatum Life  Nordea
 If Vahinkovakuutus  1    
 Mandatum Life  0,87  1  
 Nordea  0,21  0,15  1

Yhtiöiden välisten kannattavuuksien edullisten korrelaatioiden sekä If Vahinkovakuutuksen ja Nordean melko alhaisen tuloksen vaihtelun johdosta tuloksen kehitys on ollut konsernitasolla vakaata. Tästä näkökulmasta ei ole erityistä painetta ylläpitää konsernitason taloudellisen pääoman lisäksi suurta pääomapuskuria. Sampo Oyj:n hallitus on kuitenkin asettanut sisäisen tavoitteen, jonka mukaan muokatun vakavaraisuuspääoman tulee ylittää yhtiöiden yhteenlasketun taloudellisen pääoman määrä ottamatta huomioon yhtiöiden välisen hajautuksen vaikutuksia.

Likviditeetti

Likviditeettiriskiä hallitaan yhtiötasolla ja konserniyhtiöt ylläpitävät liiketoimintaansa nähden sopiviksi katsomiaan likviditeettipuskureita. Tytäryhtiöissä likviditeettipuskurin riittävyys riippuu vakuutustoiminnan odotetusta nettomääräisestä lähtevästä kassavirrasta. Emoyhtiössä likviditeettipuskurin riittävyys riippuu mahdollisista strategisista järjestelyistä ja yleisesti Sampo Oyj:n likviditeettiasema pyritään pitämään vahvana. Normaalin liiketoiminnan puitteissa tytäryhtiöt eivät sijoita Sampo Oyj:n velkainstrumentteihin. Yleistä kieltoa konsernin sisäisiin sijoitustransaktioihin liittyen ei kuitenkaan ole nähty tarpeelliseksi tehdä. Tästä johtuen tytäryhtiöt voivat sijoittaa emoyhtiön velkainstrumentteihin ja käydä kauppaa keskenään markkinahinnoin varsinkin, kun se on liiketaloudellisesti perusteltavissa. Nämä mahdollisuudet ovat käytössä tiettyyn rajaan asti myös mahdollisissa markkinoiden stressitilanteissa. Mandatum Lifen taseessa on sijoitussidonnaisiin sopimuksiin liittyviä Sampo Oyj:n velkainstrumentteja.

Konsernirakenteeseen liittyvät riskit

Sampo-konsernin yleinen rakenne, sekä juridinen että raportointirakenne – emoyhtiö, kaksi tytäryhtiötä ja kaksi osakkuusyhtiötä – on yksinkertainen, suoraviivainen ja läpinäkyvä. Rakenne jo sinänsä vähentää tehokkaasti riskejä, joita monimutkaisesta rakenteesta voisi syntyä. Konsernin yhtiöiden välistä tartuntariskiä vähentää tehokkaasti Sampo-konsernin yksinkertainen ja läpinäkyvä rakenne, vähäiset konsernin sisäiset transaktiot (esimerkiksi suorat ja/tai epäsuorat saatavat ryhmittymän eri yhtiöiden välillä lukuun ottamatta normaaleja liiketoimintatransaktioita Nordean kanssa) sekä tarkkaan harkittu tytäryhtiöiden pääomitus.