Sammon vuosikertomus vuodelta 2012 ja Sammon 25-vuotisesta pörssihistoriasta kertova yritysvideo on palkittu kansainvälisillä Red Dot Communication Design 2013 -palkinnoilla.

Red Dot design award winner 2013

Riskien, pääoman ja tuottojen välinen tasapaino

Sampo-konsernissa yksi riskienhallinnan tärkeimmistä tavoitteista on varmistaa käytettävissä olevan pääoman riittävyys suhteessa liiketoiminnasta ja toimintaympäristöstä aiheutuviin riskeihin sekä varmistaa, että odotetut tuotot ovat tasapainossa riskienoton kanssa.

Tähän osa-alueeseen liittyviä erilaisia tehtäviä suoritetaan ja näihin liittyviä käytäntöjä kehitetään jatkuvasti eri puolilla organisaatiota. Sampo-konsernin riskien ja pääoman hallintaan liittyvät toimet on yleisellä tasolla esitetty kuvassa Havainnollistava kaavio riskien, pääoman ja tuottojen välisen tasapainon hallinnasta Sampo-konsernissa.

Havainnollistava kaavio riskien, pääoman ja tuottojen välisen tasapainon hallinnasta Sampo-konsernissa

Riippumaton mittaus ja valvonta – Pääoman riittävyyden arviointi

Sampo-konsernin yhtiöissä käytetään virallisen tilinpäätöksen ja vakavaraisuustunnuslukujen rinnalla sisäisiä tulos-, riski- ja pääomamalleja, jotka perustuvat pääasiallisesti varojen ja velkojen käypiin arvoihin.

Sampo-konsernin näkemys on, että pääoman riittävyyttä tulee arvioida sisäisesti, koska viranomaisten ja luottoluokittajien mallien on sovelluttava kaikille eikä niiden ole siten mahdollista ottaa huomioon eri yhtiöiden erityispiirteitä riittävän tarkasti.

Pääomatarvetta arvioidaan sisäisesti vertaamalla käytettävissä olevaa pääomaa (niin sanottu muokattu vakavaraisuuspääoma Sampo-konsernissa) tarvittavan pääoman määrään. Muokattu vakavaraisuuspääoma sisältää Solvenssi I -sääntelyn mukaisten pääomakomponenttien lisäksi eriä, jotka kattavat tehokkaasti mahdollisia tappioita (tasoitusmäärä, diskonttausvaikutukset). Nämä erät luetaan erittäin todennäköisesti osaksi Solvenssi II -sääntelyn mukaista pääomaa.

Pääoman riittävyyden arviointi sisältää seuraavat havainnollistavat vaiheet:

  1. Nykyisten toimintojen aiheuttama pääomatarve määritetään taloudellisen pääoman metodologian avulla;
  2. Vaikeammin mitattavissa olevat riskit (esimerkiksi alhaisen todennäköisyyden ja suuren vaikutuksen omaavat riskit sekä yleisestä liiketoimintaympäristöstä aiheutuvat riskit) ja mahdolliset malliriskit huomioidaan taloudellisen pääoman lisäksi määritettävässä puskurissa;
  3. Tuotot nähdään ensimmäisenä puskurina mahdollisten tappioiden kattamisessa, joten odotettu kannattavuus otetaan myös huomioon tarvittavan pääoman määrää arvioitaessa.

Mitä ovat taloudellinen pääoma ja muokattu vakavaraisuuspääoma Sampo-konsernissa?

Taloudellista pääomaa (economic capital) käytetään Sampo-konsernin sisäisenä mittarina arvioitaessa pääoman määrää, joka tarvitaan kattamaan yhtiön riskit. Sampo-konsernissa taloudellinen pääoma tarkoittaa sitä pääoman määrää, joka tarvitaan turvaamaan vakavaraisuus vuodeksi eteenpäin 99,5 prosentin luottamustasolla.

Taloudellista pääomaa laskettaessa otetaan huomioon markkina-, luotto-, vakuutus- ja operatiiviset riskit sekä näiden riskien välinen hajautusvaikutus. Taloudellinen pääoma lasketaan laskentamenetelmillä, jotka on kehitetty eri liiketoiminta-alueiden erityistarpeisiin. Nordeasta johtuvan taloudellisen pääoman arvioinnissa käytetään Sampo Oyj:n omistusosuuden mukaista osuutta (21,25 prosenttia vuoden 2012 lopussa) Nordean raportoimasta taloudellisen pääoman määrästä. Tämä luku muunnetaan 99,97 prosentin luottamustasolta 99,5 prosentin luottamustasolle.

Sampo-konsernissa katsotaan, että taloudellinen pääoma on relevantti pääomatarpeen estimaatti mitattavissa olevien riskien osalta ja arvioitaessa pääomitusta normaalissa liiketoimintaympäristössä. Pääoman riittävyyttä arvioitaessa liiketoimintaympäristön mahdolliset muutokset sekä mahdollisten alhaisen todennäköisyyden riskien vaikutukset otetaan huomioon.

Eri sidosryhmillä on erilaisia tarkastelutapoja käytettävissä olevan pääoman määrän arviointiin. Viranomaiset ovat määritelleet vakavaraisuuspääomaan hyväksyttävissä olevat erät ja luottoluokittajilla on vastaavasti omat määritelmänsä pääomalle. Muokattu vakavaraisuuspääoma on Sampo-konsernin sisäinen arvio käytettävissä olevasta pääomasta. Muokattu vakavaraisuuspääoma perustuu viranomaisten vakavaraisuuspääomaan sisällyttämiin eriin. Näiden lisäksi muokattuun vakavaraisuuspääomaan lasketaan mukaan muita riskien vaikutusta vaimentavia eriä, kuten vastuuvelan kirjanpitoarvon ja markkina-arvon välinen erotus riskimarginaali huomioon ottaen.

Taloudellinen pääoma ja muokattu vakavaraisuuspääoma sekä viranomaisten ja luottoluokittajien laskennan mukaiset vakavaraisuustunnusluvut raportoidaan sisäisesti vähintään vuosineljänneksittäin ja tytäryhtiöiden ja Sampo Oyj:n hallitukset valvovat pääomitusta kyseisen raportoinnin perusteella. Sisäiset ja viranomaislaskennan mukaiset pääomitusluvut myös julkaistaan vuosineljänneksittäin.

Jatkuva mahdollisuuksien arviointi – Riski- ja pääomasuunnittelu

Tulevia liiketoimintamahdollisuuksia ja vastaavia pääomatarpeita arvioitaessa otetaan huomioon johdon ja eri sidosryhmien – viranomaisten ja valvojien, luottoluokittajien, velkasijoittajien, vakuutuksenottajien ja osakkeenomistajien – näkökulmat. Johdon näkemykset ja ennusteet vakuutustoiminnan ja sijoitusten tulevasta kehityksestä ovat perustana, kun tulevaa tuottopotentiaalia ja pääomatarvetta arvioidaan. Saatuja tuloksia samoin kuin ulkoisten sidosryhmien näkemyksiä Sampo konsernin pääomituksesta hyödynnetään, kun liiketoimintajohdolle ja hallitukselle tehdään suosituksia riskienhallintaan ja pääomitukseen liittyen.

Toimenpiteet – Riskien ja pääoman hallintaan liittyvät toimenpiteet

Huolellinen pääoman riittävyyden ja toteutuneen tuloksen arviointi sekä kannattavuuden, riskien ja pääoman ennustaminen ovat tärkeitä työvaiheita muodostettaessa kuvaa toimenpiteistä, joilla tuottojen, pääoman ja riskien suhde pidetään sopivalla tasolla. Sampo-konsernissa ennakoiva kannattavuuden, riskien ja pääoman hallinta nähdäänkin tärkeimpänä riskien- ja pääomanhallintaprosessin vaiheena. Tästä johtuen riskipolitiikat, riskilimiitit ja päätöksentekovaltuudet asetetaan siten, että ne yhdessä tulostavoitteiden kanssa ohjaavat liiketoiminta- ja sijoitusyksiköitä ottamaan hyvin harkittuja riskejä.