Sammon vuosikertomus vuodelta 2012 ja Sammon 25-vuotisesta pörssihistoriasta kertova yritysvideo on palkittu kansainvälisillä Red Dot Communication Design 2013 -palkinnoilla.

Red Dot design award winner 2013

Vahinkovakuutusriskit

Vastuunvalintariski on riski tappiosta tai vakuutusvelkojen arvossa tapahtuvasta epäedullisesta muutoksesta, joka johtuu puutteellisesta hinnoittelusta tai vastuita koskevista oletuksista. Kuvassa Havainnollistava kaavio vahinkovakuutustoiminnan riskikäsitteistä esitetään vahinkovakuutusriskit yleisellä tasolla.

Havainnollistava kaavio vahinkovakuutustoiminnan riskikäsitteistä

Vakuutusmaksu- ja katastrofiriski

Vakuutusmaksuriski on riski tappiosta tai vakuutusvelkojen arvossa tapahtuvasta epäedullisesta muutoksesta, joka johtuu tilinpäätöspäivän jälkeen tapahtuvien vahinkotapahtumien ajoituksessa, tiheydessä ja vakavuudessa tapahtuvista heilahteluista.

Katastrofiriski on riski tappiosta tai vakuutusvelkojen arvossa tapahtuvasta epäedullisesta muutoksesta, joka johtuu merkittävästä epävarmuudesta hinnoittelussa ja vastuuvelkaa koskevissa oletuksissa, joka liittyvät äärimmäisiin ja poikkeuksellisiin tapahtumiin.

Vakuutusmaksu- ja katastrofiriskin hallinta ja valvonta

Vastuunvalintapolitiikka on tärkein vakuutusten myyntiä ohjaava dokumentti ja se määrittelee vakuutusten myynnin yleisperiaatteet, rajoitukset ja menettelytavat. If Vahinkovakuutuksen hallitus vahvistaa vastuunvalintapolitiikan vähintään kerran vuodessa.

Vastuunvalintapolitiikkaa täydennetään yksityiskohtaisilla ohjeilla, jotka ohjaavat vakuutusten myyntiä eri liiketoiminta-alueilla. Nämä ohjeet pitävät sisällään muun muassa tariffit ja hinnoittelun luokitusmallit, ohjeet vakioehdoista ja sopimusteksteistä sekä vastuunvalintavaltuudet ja -limiitit, kuten vakuutettavat määrät sekä luettelon vakuutuskelvottomista riskeistä. Vastuunvalintakomitea vastaa siitä, että määriteltyjä vastuunvalintaperiaatteita noudatetaan.

Vahinkovakuutuksen liiketoimintayksiköt hallinnoivat vastuunvalintariskiä päivittäisessä työssään. If Vahinkovakuutuksen kannattavuuteen ja riskeihin ratkaisevasti vaikuttava tekijä on kyky arvioida tulevaisuuden korvauskustannukset ja hallintokulut täsmällisesti ja täten hinnoitella vakuutussopimukset oikein. Hinnoittelu Henkilöasiakkaat -liiketoiminta-alueella sekä Yritysasiakkaat -liiketoiminta-alueen pienempien riskien osalta perustuu tariffeihin. Suurasiakkaat -liiketoiminta-alueen ja Yritysasiakkaat -liiketoiminta-alueen monimutkaisempien riskien osalta vastuunvalinta perustuu enemmän yleisperiaatteille ja tilannekohtaiseen valintaan kuin tiukkoihin tariffeihin. Yleisesti ottaen vakuutusten hinnoittelu perustuu sattuneista vahingoista tehtäviin tilastoanalyyseihin ja arvioihin vahinkotiheyden ja korvausinflaation tulevasta kehityksestä.

Vahinkovakuutustoiminnan vakuutuskanta on hyvin hajautettu, koska vakuutuksenottajien määrä on suuri ja toimintaa harjoitetaan laajalla maantieteellisellä alueella sekä useissa eri vakuutuslajeissa.

Hajautuksen määrä on esitetty kuvassa Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain, If Vahinkovakuutus, 2012.

Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain
If Vahinkovakuutus, 2012

Erä Muut (mukaan lukien konsernieliminoinnit) ei näy yllä bruttomaksutulojen erittelyssä, mutta se on huomioitu bruttomaksutulojen yhteismäärässä.

Hyvin hajautetusta vakuutuskannasta huolimatta riskikeskittymiä ja täten vakavia vahinkoja voi syntyä esimerkiksi altistuttaessa luonnonkatastrofeille, kuten myrskyille ja tulville. Niistä maantieteellisistä alueista, joilla If Vahinkovakuutus toimii, tällaisille katastrofeille altistuvat merkittävimmin Norja, Ruotsi ja Tanska. Lisäksi yksittäiset suuret vahingot voivat vaikuttaa merkittävästi tulokseen. Jälleenvakuutuksella pienennetään luonnonkatastrofien ja yksittäisten suurten vahinkojen taloudellista vaikutusta.

If Vahinkovakuutuksen jälleenvakuutuspolitiikassa annetaan ohjeet jälleenvakuutussuojan hankkimisesta. Jälleenvakuutuksen tarve ja optimaalinen valinta analysoidaan yksittäisten suurten vahinkojen osalta tilastollisten mallien avulla, kun taas luonnonkatastrofeille altistumista ja katastrofitappioiden tapahtumisen todennäköisyyttä arvioitaessa If Vahinkovakuutus tekee yhteistyötä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Analyysi perustuu katastrofimalleihin, joissa katastrofeja simuloidaan historiallisen meteorologisen datan perusteella täydennettynä tilastollisilla malleilla. Eri jälleenvakuutusrakenteita arvioidaan tarkastelemalla (i) jälleenvakuutuksen odotettuja kustannuksia suhteessa tästä saatavaan hyötyyn, (ii) vaikutusta tuloksen vaihteluun ja (iii) vaikutusta pääomavaatimuksiin (taloudelliselle pääomalle asetetut vaatimukset, viranomaisten ja luottoluokituslaitosten pääomavaatimukset).

Vuodesta 2003 lähtien If Vahinkovakuutuksessa on ollut käytössä yhteispohjoismainen jälleenvakuutusohjelma. Vuonna 2012 omapidätystasot olivat 100 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 11,5 miljoonan euron) ja 200 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 23,0 miljoonan euron) välillä riskiä kohden sekä 200 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 23,0 miljoonaa euroa) yksittäistä vahinkotapahtumaa kohden.

Vastuuvalinnan tuloksen herkkyyttä ja riskiä on kuvattu taulukossa Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi, If Vahinkovakuutus, 31.12.2012 ja 31.12.2011 eri tunnusluvuissa tapahtuvien muutosten suhteen.

Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi
If Vahinkovakuutus, 31.12.2012 ja 31.12.2011

 

    Vaikutus tulokseen ennen veroja, milj. €

Tunnusluku

Nykyinen taso (2012)

Muutos nykyisessä tasossa

2012

2011

Yhdistetty kulusuhde, henkilöasiakkaat

   88,1 %

+/- 1 prosenttiyksikköä

+/-25

+/-23

Yhdistetty kulusuhde, yritysasiakkaat

89,0 %

+/- 1 prosenttiyksikköä

+/-13

+/-13

Yhdistetty kulusuhde, suurasiakkaat

95,8 %

+/- 1 prosenttiyksikköä

+/-4

+/- 4

Yhdistetty kulusuhde, Baltia

87,1 % +/- 1 prosenttiyksikköä

+/-1

+/-1

Nettovakuutusmaksutuotot

4 363 +/- 1 prosenttia

+/-44

+/-41

Nettokorvauskulut

3 146 +/- 1 prosenttia

+/-31

+/-31

Annetun jälleenvakuutuksen maksutulo

258 +/- 10 prosenttia

+/-26

+/-21

Korvausvastuuriski

Korvausvastuuriski on riski tappiosta tai vakuutusvelkojen arvossa tapahtuvasta epäedullisesta muutoksesta, joka johtuu tilinpäätöspäivänä tai tätä ennen tapahtuneiden vahinkotapahtumien korvausten ajoituksessa ja määrissä tapahtuvista heilahteluista.

Vakuutusmaksuvastuun on tarkoitus kattaa jo solmittujen vakuutussopimusten jäljellä olevan vakuutuskauden odotettavissa olevat korvausmenot ja liikekulut. Koska korvaukset maksetaan vahinkotapahtumien jälkeen, on myös tarpeen määritellä korvausvastuu, joka kattaa korvaukset jo tapahtuneista vahingoista. Vastuuvelka on vakuutusmaksuvastuun ja korvausvastuun summa.

Vastuuvelkaan liittyy aina tietty määrä epävarmuutta, sillä vastuut perustuvat tulevien korvauskustannusten suuruuden ja toteutumistiheyden arvioihin. Vastuuvelkaan liittyvä epävarmuus on tavallista suurempi uusissa vakuutuslajeissa, joista ei ole olemassa täydellisiä niin sanottuja run-off-tilastoja, sekä vakuutuslajeissa, joissa vahingon selviäminen kestää kauan. Tällaisia vakuutuslajeja ovat lakisääteinen tapaturmavakuutus, liikennevakuutus sekä vapaaehtoiset vastuu- ja tapaturmavakuutukset.

Korvausvastuuriskin hallinta ja valvonta

If Vahinkovakuutuksen hallitus päättää vastuuvelan laskentaa koskevista ohjeista. If Vahinkovakuutuksen pääaktuaarin vastuulla on kehittää ja toimeenpanna ohjeita vastuuvelan määrittämiseksi sekä arvioida kokonaisvastuuvelan riittävyyttä. Pääaktuaari laatii vastuuvelan riittävyydestä neljännesvuosittain raportin, joka lähetetään If Vahinkovakuutuksen hallitukselle, toimitusjohtajalle, talousjohtajalle ja riskienvalvontakomitealle.

Aktuaarikomitea on If Vahinkovakuutuksen pääaktuaarin neuvoa-antava ja valmisteleva komitea. Se antaa suosituksia vastuuvelan laskennan ohjeistuksista. Komitea myös seuraa vastuuvelan kehitystä ja auttaa If Vahinkovakuutuksen pääaktuaaria vastuuvelan riittävyyden arvioinnissa.

If Vahinkovakuutuksen aktuaarit analysoivat vastuuvelkaan liittyvää epävarmuutta. Aktuaarit seuraavat jatkuvasti vastuuvelan tasoa varmistaakseen, että se on vahvistettujen ohjeiden mukainen. Aktuaarit kehittävät lisäksi menetelmiä ja järjestelmiä, jotka tukevat tätä prosessia.

Vakuutusmatemaattiset arviot pohjautuvat tilinpäätöspäivänä käytössä oleviin tietoihin aiemmista korvauksista ja vahingoista. Seurattavia tekijöitä ovat muun muassa vahinkokehityksen trendit, maksamattomien korvausten määrä, lakimuutokset, oikeuskäytännöt ja yleinen talouskehitys. Vastuuvelan laskennassa yleisesti käytettyjä menetelmiä ovat Chain Ladder- ja Bornhuetter-Fergusson -tekniikat yhdistettynä ennusteisiin vahinkojen lukumäärästä ja keskimääräisistä korvauskustannuksista.

Koko vastuuvelan laskennassa otetaan huomioon odotettu inflaatiokehitys, joka on erityisen merkittävä tekijä vakuutuslajeissa, joissa vahingon selviäminen kestää kauan, kuten liikennevakuutuksessa ja lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa. Odotettu inflaatio perustuu ulkoisiin arvioihin inflaatiokehityksestä eri alueilla, kuten kuluttajahintaindeksi ja palkkaindeksi, yhdistettynä If Vahinkovakuutuksen omiin arvioihin eri korvauslajien kustannusten kasvusta. Vastuuvelan inflaatioriski on tärkeä huomioon otettava tekijä If Vahinkovakuutuksen sijoitusstrategiassa.

Tiettyihin vakuutuslajeihin, kuten liikennevakuutukseen ja lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen, liittyvä lainsäädäntö eroaa huomattavasti maittain. Osa suomalaisesta, ruotsalaista ja tanskalaisesta vastuuvelasta sisältää eläkemuotoista korvausvastuuta, joka on herkkä kuolevuusoletusten ja diskonttokoron muutoksille. Liikennevakuutuksen ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osuus vastuuvelasta on 69 prosenttia.

Vastuuvelan kirjanpitoarvo ja duraatio vakuutuslajeittain ja pääalueittain on esitetty taulukossa Vastuuvelka vakuutuslajeittain ja pääalueittain, If Vahinkovakuutus, 31.12.2012.

Vastuuvelka vakuutuslajeittain ja pääalueittain
If Vahinkovakuutus, 31.12.2012
  Ruotsi Norja Suomi Tanska Yhteensä

 

Milj. € 

Duraatio

Milj.  

Duraatio

Milj.  

Duraatio

Milj.  

Duraatio

Milj.  

Duraatio

Ajoneuvovakuutus

 2 694

7,7

 875

 2,3

853

11,3

130

1,6

4 553

7,2

Lakisääteinen tapaturmavakuutus

-

-

412

5,9

1 044

12,0

251

7,1

1 707

10,0

Vastuuvakuutus

303

4,0

165

2,7

128

2,4

79

2,4

674

3,1

Tapaturmavakuutus

226

4,6

363

2,3

124

2,6

75

1,2

788

2,8

Omaisuusvakuutus

429

0,8

547

0,9

193

1,2

141

0,8

1 310

0,9

Alus, ilma-alus ja kuljetus

 30

0,7

32

0,7

10

0,5

12

0,8

85

0,7

Yhteensä

3 682

6,4

2 394

2,5

2 352

9,9

688

3,6

9 116

6,2

If Vahinkovakuutuksen vastuuvelkaan liittyvä herkkyys inflaatiotason nousulle, eliniän pitenemiselle sekä diskonttokoron laskulle esitetään taulukossa Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet, If Vahinkovakuutus, 2012.

Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet
If Vahinkovakuutus, 2012
Vastuuvelan erä Riskitekijä Riskiparametrin muutos Maa Vaikutus, milj. €
Nimellismääräinen vastuuvelka Inflaatio kasvaa Yhden prosenttiyksikön kasvu Ruotsi 188,1
      Tanska 11,8
      Norja 67,1
      Suomi 22,8
Toistuvaiskorvaukset Kuolevuus laskee Odotettu elinikä
kasvaa yhdellä vuodella
Ruotsi 14,0
      Tanska 0,4
      Suomi 33,5
Diskontattu vastuuvelka (toistuvaiskorvaukset ja osa suomalaisesta IBNR:stä) Diskonttokorko laskee Yhden prosenttiyksikön lasku Ruotsi 75,2
      Tanska 8,7
      Suomi 198,5

If Vahinkovakuutuksen vastuuvelkaa analysoidaan vahinkovuositasolla. Näiden analyysien tulokset esitetään korvauskulujen kehitystaulukoissa sekä ennen että jälkeen jälleenvakuutuksen. Nämä on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa (liite 27).